EU on päässyt hiilitariffisopimukseen, jonka mukaan koekäyttö alkaa ensi vuoden lokakuussa

Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto pääsivät 13. joulukuuta sopimukseen hiilirajan sääntelymekanismista, joka asettaa tuonnille hiilitariffit kasvihuonekaasujen ja -päästöjen perusteella.Euroopan parlamentin verkkosivujen mukaan 1.10.2023 koekäyttöön alkava hiilirajan säätömekanismi kattaa teräksen, sementin,aalumiiniprofiilit, alumiiniprofiili oviin ja ikkunoihin, aurinkotelineet,lannoite-, sähkö- ja vetyteollisuus sekä terästuotteet, kuten ruuvit ja pultit.Hiilirajan sääntelymekanismi asettaa ennen voimaantuloa siirtymäkauden, jonka aikana kauppiaiden on vain raportoitava hiilidioksidipäästöistä.

Aikaisemman suunnitelman mukaan vuodet 2023-2026 on siirtymäkausi EU:n hiilitariffipolitiikan toimeenpanolle ja EU ottaa käyttöön täysiä hiilitariffit vuodesta 2027 alkaen. Tällä hetkellä EU:n hiilitariffin virallisen voimaantulon aika on riippuvainen lopullisiin neuvotteluihin.Hiilirajasääntelymekanismin toiminnan myötä EU:n hiilikauppajärjestelmän ilmainen hiilikiintiö poistuu asteittain, ja EU arvioi myös, laajennetaanko hiilitariffien soveltamisalaa muille alueille, mukaan lukien orgaaniset kemikaalit ja polymeerit.

Qin Yan, Lufun päävoima- ja hiilianalyytikko ja tutkija Oxford Energy Research Institutesta, kertoi 21st Century Business Heraldille, että mekanismin kokonaissuunnitelma on melkein valmis, mutta se odottaa vielä EU:n hiilidioksidipäästöjen määrittämistä. kauppajärjestelmä.EU:n hiilidioksidin säätömekanismi on tärkeä osa EU:n Fit for 55 -päästövähennyspakettia, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna.EU sanoo, että suunnitelma on ratkaisevan tärkeä EU:lle ilmastoneutraaliuden ja vihreän sopimuksen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

EU:n perustama hiilirajan mukautusmekanismi tunnetaan myös yleisesti hiilitariffina.Hiilitariffi viittaa yleensä maihin tai alueisiin, jotka toteuttavat tiukasti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja edellyttävät korkeahiilisten tuotteiden tuontia (vientiä) vastaavien verojen tai hiilikiintiöiden maksamista (palauttamista).Hiilitariffien syntyminen johtuu pääosin hiilivuodoista, jotka siirtävät siihen liittyviä tuottajia alueilta, joilla hiilidioksidipäästöjä hallitaan tiukasti alueille, joilla ilmastonhallintasäännökset ovat tuotannon kannalta suhteellisen keventyneet.

EU:n ehdottamalla hiilitariffipolitiikalla pyritään myös tietoisesti välttämään hiilivuodon vuotoongelmaa paikallisesti EU:ssa, eli estämään paikallisia EU-yrityksiä siirtymästä pois teollisuudestaan ​​tiukan hiilidioksidipäästöjen hallintapolitiikan välttämiseksi.Samalla he asettavat myös vihreän kaupan esteitä oman toimialojensa kilpailukyvyn parantamiseksi.

Vuonna 2019 EU ehdotti ensimmäisen kerran hiilitariffin nostamista tuonti- ja vientikaupassa;saman vuoden joulukuussa EU ehdotti virallisesti hiilirajan sääntelymekanismia.Kesäkuussa 2022 Euroopan parlamentti äänesti virallisesti hiilirajatariffin sääntelymekanismilain muutosten hyväksymisestä.

Kansallinen ilmastonmuutosstrategian tutkimus- ja kansainvälinen yhteistyökeskus, strategisen suunnittelun johtaja Chai Qi Min tämän vuoden elokuussa Kiinan kehitys- ja uudistuslehden haastattelussa huomautti, että hiilitariffit ovat eräänlainen vihreän kaupan esteitä, eu:n hiilitariffipolitiikka on hiilen hinnoittelun vähentäminen Euroopan markkinoiden vaikutuksen ja tuotteiden kilpailukyvyn puitteissa, samalla kaupan esteiden avulla joidenkin Euroopan ydinteollisuudenalojen, kuten autoteollisuuden, laivanrakennuksen ja lentokoneteollisuuden etujen säilyttämiseksi, muodostavat kilpailuvajeen.

Asettamalla hiilitariffit Euroopan unioni on ensimmäistä kertaa sisällyttänyt ilmastonmuutosvaatimukset maailmanlaajuisiin kauppasääntöihin.EU:n siirto herättää monien maiden huomion.Tiedotusvälineiden mukaan Kanada, Iso-Britannia ja Yhdysvallat harkitsevat hiilidioksidimaksujen määräämistä.

EU totesi lehdistötiedotteessaan, että hiilidioksidipäästöjen mekanismi on täysin WTO:n sääntöjen mukainen, mutta se voi aiheuttaa joukon uusia kauppakiistoja erityisesti kehitysmaissa, joissa hiilidioksidipäästöt ovat suhteellisen korkeat.

sgrfd


Postitusaika: 14.12.2022